Loppusuoralla...

Raskausviikkoja 30. Miten se on jo mahdollista? Aika kuluu kuin siivillä...nopeasti. Välillä tuntuu, että viikot vierivät niin ettei edes pysy perässä. Juurihan taisteltiin pahoinvoinnin kanssa ja yritettiin saada viikkoja kerättyä.  Aika mateli tuolloin, ja tuntui ettei loppua näy. Mutta nyt, tänään rv30 ja raskauttta jäljellä enää maksimissaan 6-7viikkoa, voidaan puhua jopa muutamista viikoista. Olemme kuitenkin päässeet jo näinkin pitkälle, että jos lapset alkavat näyttää merkkejä ulkoistumisesta, niin tervetuloa vain. Toivon kuitenkin vielä muutamaa lisäviikkoa kasvun kannalta, jotta pojat olisivat hiukan vielä valmiimpia maailmaan.

Eilen tuli käytyä taas kerran naistenklinikalla ultrassa. Kuten jo tavaksi on muodostunut, olivat ajat jälleen kerran tunnin verran myöhässä. Peräpukamiahan siinä taas tunnin verran sai kehittää kovilla penkeillä istuessa... Mutta pojat piti minulle seuraa olemalla hyvin vilkkaita masussa :)

Kasvua ei kovasti ollut nyt pojille tullut, josta olen ehkä hieman hämilläni, mutta toivotaan että tilanne korjaantuisi seuraavaan ultraan, joka taas kahden viikon kuluttua. Tällä kertaa Herra A oli 1182g (viimeksi 1062g, joten kasvua vain 120g) ja Herra B 1220g (viimeksi ollut 1098g, eli kasvua 122g). Istukan virtaus näytti kuitenkin hyvältä, joten ei siis ole syytä olla huolissaan. Asia korjaantuu ensi kertaan mennessä tai sitten katsellaan istukkaa tarkemmin. Mikäli istukka näyttää heikkenemisen merkkejä valmistaudutaan poikien ulkoistamiseen sektiolla. Kasvakaa pojat vielä! Olette vielä hiukan liian höyhensarjaa :) Tällä kertaa myös Herra A oli päättänyt kääntyä oikeaan asentoon, eli pääalaspäin. Molemmat siellä kovin tiiviisti köllöttelivät, ja Herra A painaa juuri kivasti synnytyskanavaa päällään, joten kohdunkaula oli hieman lyhentynyt entisestään ja jo pehmennyt. Supisteluja tulee, mutta ei onneksi kipeitä. Joten olemme rauhassa, ja elämme nyt päivä kerrallaan. Mutta onneksi olemme selvinneet jo näinkin pitkälle! Ei muuta kuin jalat kohti kattoa sohvalle ja suklaarasia vatsan päälle ;)

Tänään sitten taas oli vuorossa neuvola päivä. Aamulla kävinkin pitkästä aikaa puntarilla ja hämmästyin: Painoa on tullut ihan yhtäkkiä reilusti. Missään muualla painon nousu ei näy, vain mahassa, joka pinkeä kuin pallo. Ei turvotusta, ei kertymää kasvoissa tai muuallakaan. Posket paljon kapeammat kuin ennen odotusta!

Lähdössä neuvolaan. Takki kutistunut sitten viime talven??
 Ei mene kuin kaksi ylintä nappia kiinni!!

Mutta sitten niihin neuvolan mittauksiin:

Hemoglobiini: 112, ilman rautalisää (viimeksi oli 111 19.8.)
Paino: 62,8kg (viimeksi 56,0kg) Eli lisäystä tullut +865g/vko  kahden kuukauden aikana.
RR+p: 128/66 p.82 (hieman flunssa vaivaa, joten normaalia korkeammat paineet, vaikka nämä siis todella hyvät arvot!)
Sf-mitta 34cm! (eli kohdun korkein kohta häpyluusta mitattuna) Ei siis ihme jos istuessa hieman hengitys vaikeutuu tai syödessä pitää vetää keuhkoihin kunnolla ilmaa, jotta saa happea syödessä :D

Tässä vielä kuva kaksosmahan käyrästä:

Reippaasti siis mennään yksösten käyriä ylempänä :) Kaksosille kun ei ole omaa käyrää olemassakaan...

Laitan vielä vertauskuvaksi esikoisen vatsakäyrän, joka hivenen tietysti maltillisempi:

Näyttää siltä, että yhden lapsen odotuksessa vatsa oli 10cm alempana näillä viikoilla.

Miltähän käyrä näyttää esim viikolla 36, kun sinne varattu seuraava neuvola?? Mikäli siis olen vielä yhdessä koossa silloin...

Nyt ei muuta kuin neulepuikot sauhuten vaan ja toista villahaalaria tekemään! Tässähän tulee kohta jo kiire!!

Öitä!