Raskausviikon 22 kuulumisia

Se maaginen Kelan vaatima 22 viikkoa on siis täynnä, ja raskaustodistuksen kävin neuvolasta hakemassa. Jos vaikka jollakin on luulo, että tyynyä säilytän puseron alla :D

Aloitetaan vaikka taas näillä kriittisillä neuvolan mitoilla:

* Paino: 56,0kg (Nousussa ollaan! Viimeksi rv 18+0 oli 53,8kg) eli plussaa olisi tullu 4viikossa 2,2kg joka tekee viikkoa kohden noin 500g. Hyvässä nousussa ollaan!

*RR 107/65 p.78

*Hemoglobiini 111, joka laskussa.. nyt pikkasen rautaa napaan!

*Vyötärönympärys hurjat 90cm! APUA.

Lisäksi kävin taas kerran Naistenklinikalla ultrassa kontrollissa. Molemmat vauvelit olivat pääalaspäin hienosti, lapsivettä oli molemmilla saman verran ja sopivasti, ja mikä parasta, pojat kasvavat todella tasaisesti! A-poika oli 471g ja B-kaveri 478g. Kaiken huipuksi lääkäri tokaisi, että isoja on pojat jo, menee yhdenlapsen odottajan  keskikäyrällä. Siis pliis, voisitteko hiukan himmata kasvuanne?? :D Tätä menoa meille syntyy kaksi kertaa 4kg! Hope not... Mä taidan revetä liitoksistani jo odotusaikana... Seuraava käynti taas 2 viikonpäästä eli 3.9. Sitä ootellessa :)

Ajoittain mulla on tälläinen olo:

Mistä näitä raajoja riittää?? :D

Lisäksi hiukan värjäilin eräänä iltana valkoisia sideharsoliinoja iloisemmilla väreillä. Ja kaupasta löysin 4kpl ihania pöllökuosisia liinoja myös. Aika ihania.

Keltaisia ja vihreitä. Pöllöt löytyi kaupasta 1,5€/kpl

Sitten se virallinen viikon 22 masukuva:

Ja tietysti, kyllähän jokaisella isin pojalla pitää yhet Adidaksen superstarit olla ;)

Esikoisella oli pinkit Converset
ensimmäisinä tossuina, niin nyt sitten  myös
pojille ensimmäiset Adidastossut.
Jää muistoksi vauva-ajasta.

Vielä muutama työpäivä jäljellä ennen toista kesälomaa. Se olis melkein 2viikkoa lepoa, ihanaa, sitä kaipaan nyt. Alkanut tuntua päivät hiukan raskaammilta kun vatsaa alkaa olla ja helle on ollut kova. Mutta ihanaa kun on vihdoinkin ollut lämmintä ja saanut vetää biksut päälleen! Toivottavasti lomallakin säät hemmottelee löhöilijää!

Äidin uusi kauppakassi

On tässä jo muutaman viikon pitänyt tehdä päivitys siitä suurimmasta ostoksesta, joka "valitettavasti" piti tehdä tässä taannoin. Nimittäin auto. Sehän on päivänselvää, että kolme turvaistuinta takapenkilllä telakoineen ei tule mahtumaan mihin tahansa, saati sitten tuplavaunut vauvakoppineen ja vaippakasseineen... Tavaraa lapsiperheessä kun muutenkin kulkee aina aika paljon mukana, jos jonnekin reissuun lähdetään.

Viime syksynä ostamani, ja kauan haaveilemani, kaupunki maasturi sai siis väistyä, mutta mikä tilalle? Tämä rouva otti mittanauharullan käteensä ja lähti tyttären kanssa autokaupoille! Olin jo muutamia vaihtoehtoja katsellutkin netin kautta, mutta tarkat mitat uupuivat, juurikin turvaistuimien ja vaunujen vuoksi.

Lähdimme siis Pitäjänmäen Veholle, jossa palvelu oli loistavaa, varsinkin kun tiesin mitä halusin. Myyjä kyllä saattoi hieman suu auki katsella kun luettelin autot mitä tulin mittaamaan ja mitä tarkalleen halusin. Kuka sanoo vielä, että autokauppa on vaa miehiä varten? pyh, sanon minä.

Eipä aikaakaan kun olin rajannut valikoiman yhteen sopivaan, ja sillä sitten lähdimme heti koeajolle. Tyttäreni kysyi kauppiaalta palattuamme, että koska tän vois viedä kotiin? Taisi olla selvät kaupat.

Kaikin puolin auto oli mahtava. Tavaratila oli suuri ja tilava, takapenkit tilavat ja jalkatilaa runsaasti. Takana oli liukuovet, jotta ei tarvitse sitten parkkipaikoilla kolistella kahden turvakaukalon kanssa. Takana keskimmäisen penkin saa piilotettua jos haluaa takapenkistä vain kaksipaikkaisen tai kuljettaa jotain pitempää tavaraa. Tietysti viihtyvyyttä tuossa autossamme lisää lasikatto, parkkitutkat edessä ja takana, automaatti ilmastointi, takapenkkien erikoissäädöt jne... kompakti paketti, joka todella perheellisen mieleen, ainakin tämän äidin :) Ainiin, ja merkki on tietysti Ford Grand C-Max. Tila-auto.

Rakenneultra

Nyt oli taas aika käydä seurannassa. Edellisestä ultrasta vierähtänyt 2viikkoa ja kontrollin aika. Hieman kieltämättä jännitti istua odotustilassa, sillä eihän sitä voi tietää miten masussa todellisuudessa menee, vaikka liikkeitä tunteekin. Vauvojen liikkeet kuitenkin ovat antaneet aina lohtua eteenpäin, ainakin tietää että siellä ollaan edelleen kotona ja energia riittää. Mutta mitäs, onkohan heillä kaikki kunnossa? Onko molemmilla kaikki sormet? Onko molempien sydämmet täydelliset? Entäs muut, aivot, pikkuaivot, sisäelimet?? Tähän saataisin kohta vastaus.

Vastassa oli erittäin miellyttävä naislääkäri. Onneksi. Aloitimme ihan peruskysymyksillä, voinnista ja siitä miten menee. Sitten aloitettiin ultraus. Ultraus alkoi "viihdeosuudella". Siellä ne äidin pikkupallerot liikkuivat aktiivisesti, olivat niin tiiviisti yhdessä että nenän päät koskettivat toisiaan, ikään kuin pusuttelivat toisiaan. Ensimmäisen kerran oli aistittavissa kaksosten läheisyys, joka alkaa siis jo kohdusta. Olivat kyllä aika liikuttavan näköisiä ja hei! Niillä on kyllä mun nenä! ;) Esikoisen aikoinaan tunnisti ultrakuvista ihan isännän perilliseksi, oli meinaan nenät aivan saman näköiset.

Mutta tässä nyt viihdeosion kuva antia: Mortti ja Vertti <3

        

        

                                               

Lääkäri olikin kirjoittanut seuraavasti papereihin:

Hoidon syy

Monokoriaalinen-diamninaalinen gemniniraskaus h 20+1.

Esitiedot (anamneesi) Vointi ollut hyvä. Parina päivänä kohdussa venytyskipua. Supistuksiakin harvakseltaan ollut, mutta ne kivuttomia. Ei poikkeavaa vuotoa. Liikkeet tuntee vilkkaina. 

Nykytila (status)
Yleistila hyvä, hoikka nainen. Fundus navassa, kohtu käteen pehmeä ja myötäävä. Vaginaanturilla katsottaessa suljettua kervikaalikanavaa 55 mm, istukka ei tule kohdunsuulle. Transabdominaalissa uä:ssä A-sikiö RT:ssä vasemmalla ja B RT:ssä oikealla. Hento kalvoraja näkyy ja sen molemmin puolin lapsivettä on normaalisti. Istukka näkyy yhteisenä takaseinässä, tavallinen. A-sikiölle painoarvioksi saadaan 329 g ja B:lle 320 g, kasvueroa 3 %. Virtsarakot näkyvät tavallisina, ei viitteitä fetofetaalitransfuusiosta. Rakenteet nähdään tavallisina, kasvu on symmetristä. Mitat ja rakenteet löytyvät ultraäänilehdeltä.


Suunnitelma/pohdinta
Raskaus sujuu hyvin. Sairaanhoitajan työssä. Venytyskivut tuntuvat ajoittain kuisalliselle. Työterveyshuollon kautta hakee tarvittaessa sairauslomaa. Seurantakäynti tänne sovitaan viikon päähän. 

Tekstissä ei sen kummemmin eritelty rakenteita, mutta kaikki oli kunnossa ja lopuksi lääkäri totesi "täydellisiä poikia, aivan ihania tapauksia". Voisiko tästä siis olla enempää mielissään ja helpottunut?

Seuraava käynti sovittiin kyllä kahden viikonpäähän vaikka tekstissä mainittiin viikko. Tästä on hyvä jatkaa taas kohti seuraavaa kontrollia! 

Tässä vielä muutama ihana kesäkuva lopuksi :)

Oman pihan liljat vihdoin auki!

Isosiskon fiiliksiä nahkarotsi ostoksilla

Kesämaha 2015, onepack! tai oikeastaan Twopack ;)



Mukavia kesäpäiviä!